Ennen sukeltamista tämän blogin varsinaiseen aiheeseen “Tekoälykäs markkinointi, brändäys ja viestintä vuonna 2024”, on hyvä summata mitä 2023 tarkoitti Sherpassa käytännössä generatiivisten tekoälyjen osalta:
Vuonna 2024 tuskin enää kukaan tietotyötä tekevä kiistää generatiivisten tekoälyjen mullistavuuden markkinoinnin, viestinnän, brändäyksen, asiakaspalvelun ja myynnin tekemiseen. Olemme siirtymässä kiihtyvällä vauhdilla tekoälykkääseen aikaan, eli aikaan, jossa tekoälyjä käytetään oletusarvona osana tietotyön arkea. Aluksi generatiivisten tekoälyjen käyttö on edellekävijoille kilpailuetu, myöhemmin jokaiselle bisneksessä pärjäävälle yhtä pakollinen kuin internet- ja sähköliittymä.
Käytännössä on jo nähtävissä, että generatiivinen tekoäly (GenAI), myöhemmin pelkkä tekoäly (AI) tässä blogissa, on muuttamassa – ja joissain organisaatioissa, kuten Reimassa, jo muuttanut, tekemistä arjessa. Tämän muutoksen myötä vapautuu aikaa tietotyöläisille, eli myös markkinoinnin ammattilaisille, ennen kaikkea strategiseen ajatteluun ja uuden oppimiseen, ainakin jos yhtään mietitään miten kasvattaa bisnestä tulevaisuudessa. Muutos koskee ihan jokaista tietotyöläistä, ja tulevan ”Tekoälykäs viestintä” -artikkelin (Niittymaa & Luoma-aho, 2024, tuleva) mukaan tekoälyllä on esimerkiksi viestintään enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Eivätkä muutokset rajoitu pelkästään tietotyöläisen arkeen, vaan maailma muuttuu lisäksi niin organisaatio-, teollisuus- kuin yhteiskuntatasollakin.
Tekoälykkäässä ajassa liiketoimintaa, markkinointia ja viestintää johtavat voivat hyödyntää tekoälyä strategisessa työssään, ennustaen markkinoiden muutoksia, ymmärtäen asiakkaiden tarpeita syvällisemmin ja luoden entistä henkilökohtaisempia markkinointiviestejä. Tekoäly tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia datan analysointiin ja hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa entistä tarkemman kohderyhmien segmentoinnin ja personoinnin. Tämä ei ainoastaan tehosta markkinointitoimenpiteitä, vaan myös mahdollistaa resurssien optimoinnin, vähentäen hukkaa ja kohdistaen toimenpiteet sinne, missä ne tuottavat parhaiten tulosta.
Tekoälyn avulla raakaideoiden generointi on jo osaavissa käsissä muuttunut nopeammaksi ja monipuolisemmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia mm. luoville markkinointiviestinnän ja mainonnan ammattilaisille, sillä tekoäly voi toimia inspiraation lähteenä ja tarjota uusia näkökulmia, jotka olisivat aiemmin saattaneet jäädä huomaamatta. Yhä useammin kyse on siitä, että osaako promptaaja, eli tekoälyjä käyttävä asiantuntija, kommunikoida uuden kollegansa kanssa ja kuinka hyvin.
Silti ihmisen rooli yhtälössä on edelleen ratkaiseva. Asiantuntijan aivoja tarvitaan, ainakin toistaiseksi, tekoälyn tuottamien ideoiden joukosta kiinnostavien tunnistamiseen, niiden jatkojalostamiseen ja viimeistelyyn. Ihmisen kyky ymmärtää kontekstia, kulttuurisia vivahteita ja toisten emotionaalisia reaktioita on ylivertainen, sillä tarkennuksella että tutkimusten mukaan tekoälykäs tietotyöläinen on tekoälytöntä selkeästi ylivertaisempi (Dell’Acqua et al., 2023). Vuonna 2024 tekoäly ja ihminen yhdessä muodostavat tiimin, jossa koneen nopeus ja datan monipuolinen prosessointikyky yhdistyvät ihmisen kykyyn surffata kaaoksessa ja kaaoksella, samalla ymmärtäen ihmisyyttä.
Tekoälyjen kyky generoida luovaa sisältöä, kuten tekstiä, ääntä, koodia, kuvaa ja videota, aloittaa uuden luvun markkinointiviestinnän historiassa. Yhdessä, jo johdannossa mainitut, Runway ML:n Gen-2, Midjourney ja Stable Diffusion ovat jo nyt mullistaneet visuaalisten sisältöjen tuottamisen. Silti, tältä vuodelta odotetaan erityisesti AI-videoiden generoinnin laadun parannusta. Kehittyessään entisestään GenAI-videoteknologia ei ainoastaan vähennä tuotantoon liittyvää työmäärää ja kustannuksia, vaan myös avaa ovia ennennäkemättömille visuaalisille mahdollisuuksille entistä pienemmillä resursseilla.
Tämä tekoälykkään tuotannon uusi aikakausi markkinoinnissa ei ole ainoastaan teknologinen loikka eteenpäin, vaan se vaatii myös uudenlaista ajattelua ja lähestymistapaa kaikilta markkinoinnin ja viestinnän saralla toimivilta – jo siksikin, että tekemisen helpottuessa on todennäköistä että markkinaan tulee paljon uusia ja aiempia halvempia toimijoita, kuten ennenkin digitalisaation seurauksena. Perinteiset kuva- ja videotuotantomenetelmät ovat usein työläitä ja vaativat paljon tekijöitä, rajoittaen siksi luovuutta ja kokeilunhalua varsinkin pienemmillä budjeteilla toimittaessa. Uusien tekoälyjen avulla videotuotantokin on muuttumassa nopeammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tekoäly pystyy generoimaan audiovisuaalisia elementtejä ja kohtauksia, jotka aiemmin olisivat vaatineet pitkiä tuotantoprosesseja ja erikoistaitoja. Tämä mahdollistaa markkinointi- ja viestintätiimien keskittymisen enemmän sisällön luovaan suunnitteluun ja strategiaan, manuaalisen työn vähentyessä tuotannossa.
Tulevaisuuden voittavassa liiketoiminnassa korostuu ymmärrys siitä, että tekoäly ei ole ihmisen korvaaja, vaan parhaimmillaan työkaveri, joka laajentaa ja syventää ammattilaisten roolia. Mahdolliset vapautuneet resurssit kannattaa valjastaa uuteen bisnekseen, vähentämisen sijaan. Onnistuminen vuonna 2024 vaatii edelleen substanssiosaamista, erityisesti tekoälyjen promptauksessa ja niiden monipuolisessa hyödyntämisessä. Markkinointi-, brändi-, viestintä-, myynti- ja toimitusjohtajien on kyettävä ymmärtämään tekoälyn periaatteet ja soveltamaan niitä luovasti ja strategisesti omassa työssään. Tekoälyjen promptaus ja käyttö eivät ole ainoastaan teknisiä taitoja, vaan ne vaativat myös luovuutta, analyyttistä ajattelua ja kykyä yhdistää eri tieteenaloja. Tämä tarkoittaa, että johtajien on ymmärrettävä sekä tekoälyn tekniset mahdollisuudet että niiden vaikutus liiketoimintaan, asiakaskokemukseen ja brändin kehitykseen. Tätä projektia ei johtajan kannata delegoida.
Voi olla monelle organisaatiolle iso muutos, että henkilökunnan kouluttamiseen pitää nyt ihan oikeasti käyttää aikaa ja vaivaa. Jos tähän asti on riittänyt, että silloin tällöin hieman päivittelee tietojaan, ollaan nyt tilanteessa jossa vähintään joka viikko pitää katsoa mitä uusia ominaisuuksia on tekoälytyökaluihin tullut. Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää vanhasta pois oppimista ja uusien taitojen omaksumista tilalle. On tärkeää varata aikaa uuden oppimiseen, sillä ilman uusien teknologioiden syvällistä ymmärrystä ei ole realistista odottaa merkittäviä hyötyjä tekoälyjen käytöstä. Tämä tarkoittaa, että myös johtajien on aktiivisesti seurattava alan kehitystä, näytettävä esimerkkiä ja koulutettava itseään ja tiimejään uusien työkalujen käyttöön.
Onneksi pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä blogin alussa mainitusti Sherpa on auttanut jo kymmeniä organisaatioita alkuun tekoälykkäässä ajassa. Monen kanssa matka jatkuu yhdessä, sillä ennustan, että 2024 yhdessä ja yhtenä tiiminä tekeminen korostuu entistäkin enemmän. Monista tuomiopäivän profeetoista poiketen uskon, että tekoäly tulee antamaan meille ihmisille enemmän hyvää kuin mikään innovaatio koskaan ennen.
[1] Sampo Koskinen, Alma Talk -podcastissa, jakso 2, kohdasta 1 min 59 sek.
[2] Niittymaa, J. & Luoma-aho, V. (2024) Tekoälykäs viestintä, ProComma Academic, ProCom Ry: Helsinki (tuleva)
[3] Dell’Acqua, Frabrizio, Edward McFowland III, Ethan Mollick, Hila Lifshitz-Assaf, Katherine C. Kellogg, Saran Rajendran, Lisa Krayer, François Candelon, and Karim R. Lakhani. ”Navigating the Jagged Technological Frontier: Field Experimental Evidence of the Effects of AI on Knowledge Worker Productivity and Quality.” Harvard Business School Working Paper, No. 24-013, September 2023.
Otsakkeen kuvitukseen käytetty generatiivista tekoälyä.