Käsittelimme 9.10.2024 asiakastilaisuudessamme generatiivisten tekoälyjen vaikutusta liiketoimintaan ja johtamiseen. Omassa puheenvuorossani esittelin kymmenen ajatusta siitä, mitä ajattelen sekä markkinoinnin, viestinnän että laajemmin tietotyön tekoälykkäästä nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ohessa niistä tekoälyn avustuksella koostettu yhteenveto:
EU:n AI Act tuli voimaan 1.8.2024, vaikka todellisuus näyttäisi vahvasti siltä, ettei tekoälyn kehitystä voida tehokkaasti hidastaa globaalilla tasolla. EU:n ja Yhdysvaltojen erilaiset lähestymistavat sääntelyyn ovat merkki tämän ajan haasteista: kuinka tasapainoilla innovaatioiden edistämisen ja eettisten rajojen asettamisen välillä?
Osa ihmisistä on edelleen muutosvastarinnassa tekoälyn suhteen, muuttujia ovat mm. ikä, oma paikka introversio / ekstroversio -akselilla ja kokemus hallinnantunteesta (kts. lähde 1). Kun tekoäly pakottaa meidät uudistumaan ilman omaa valintaamme, vastustus voi kasvaa vahvaksi. Johtajien on tärkeää ymmärtää tämä inhimillinen reaktio. Sen sijaan että yritetään pakottaa muutos, tulisi luoda avoin keskustelukulttuuri, jossa tuetaan ihmisiä ottamaan uusia työkaluja käyttöön.
Tekoäly ei ole vain teknologia, vaan se on myös tapa muuttaa sitä, miten opiskelemme. Tulevaisuuden tietotyön huippuosaajat oppivat jatkuvasti uutta ja kykenevät omaksumaan tekoälyn tuomia mahdollisuuksia. Jatkuva oppiminen, siihen kannustaminen ja tulosten seuraaminen – myös tekoälyn avulla – voi tarjota organisaatioille voittavan suunnitelman, joka toteutuu yksilön, tiimin ja koko organisaation tasolla.
Tekoälyn avulla luotuja kuvia, videoita ja ääniä ei voi enää helposti erottaa aidoista. Faktojen tarkistamisesta on tullut entistä vaikeampaa. Johtajien on ymmärrettävä se vastuu, että vain laadukkaat ja luotettavat brändit pystyvät erottautumaan mis- ja disinformaation sekamelskassa. (5, 7)
EU AI Act asettaa vaatimuksia avoimuudelle, mutta myös liiketoiminnallisesti avoimuus tekoälyjen käytöstä rakentaa luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa, sekä on varmin tapa välttyä arvon tuhoutumiselta. Tämä pakottaa jokaisen organisaation miettimään myös omaa positiotaan “Generatiivisen tekoälyn läpinäkyvyyskuutiossa”. Se auttaa tunnistamaan kuinka läpinäkyvä oma organisaatio tekoälyistä oikeastaan on. (5)
Tekoälyllä voi jo promptata huikeita luovia ideoita (2), mutta edelleen se tarvitsee ihmisen antamaa suuntaa ja käsitystä siitä, mikä on relevanttia. Jos korkeampi älykkyys nostaa luovuuden kyvykkyyttä ja toimeenpanoa ihmisillä (3), niin miksi ei koneillakin? Mutta ilman ihmisen empatiaa, kokemusta, kosketusta, näkemystä ja toimeenpanoa ei tekoäly vielä pääse luovuudessa samalle tasolle kuin ihmiset.
Johtajien on hyvä arvioida, onko tekoäly enää pelkkä apuväline, jos se kykenee lisääntyvissä määrin monimutkaiseen päättelyyn ja älykkäiltä vaikuttaviin pohdintoihin. Sherpan AI-aamupalalla näytin data-analyytikko Maxim Lottin (4) tekemiä OpenAI:n o1-preview-mallin älykkyysosamäärätuloksia Norjan Mensan verkkotestistä, jotka vastaavat korkeaa, noin 10 älykkäimmän prosentin, inhimillistä suoriutumistasoa.
Yhteistyö tekoälyn kanssa on tulevaisuuden osaamisen perusta ihan jokaisessa organisaatiossa, joka toimii digitaalisissa ympäristöissä. Tekoäly hoitaa tulevaisuudessa monet perustehtävät, jolloin ihmisten rooli siirtyy strategiseen päätöksentekoon ja luovaan johtamiseen (5). Tekoälyn avulla saavutettu tuottavuus on jotain, mitä suomalaiset viestintä- ja markkinointijohtajat eivät voi jättää huomiotta (6).
Tekoäly muuttaa arvontuotantoa myös viestinnässä ja sitä kautta koko maailmassa (5). Näemme jo nyt, että tekoäly voi saavuttaa tai ylittää ihmisen taidot ja jopa kognitiiviset kyvyt tietyillä alueilla. On myös mahdollista, että tekoälyjen välinen yhteistyö ja vuorovaikutus tuottaa arvoa ilman ihmisen välitöntä roolia. Tämä vaatii lisää tutkimusta ja nöyryyttä tunnistaa se, mikä oikeasti on arvokasta ja mikä ei. Kasvulle on varmasti paremmat mahdollisuudet kuin koskaan, mutta se vaatii uusia aluevaltauksia, rohkeutta ja uutta ajattelua.
Kun tekoäly vapauttaa meidät lisääntyvissä määrin rutiinitehtävistä, jää aikaa keskittyä siihen, mikä on todella merkittävää – inhimilliseen yhteyteen, ideoiden toimeenpanoon ja strategian säätämiseen (5, 6).
Nämä kymmenen kohtaa muodostavat raamit, joiden avulla suomalaiset markkinointi-, viestintä-, brändi- ja toimitusjohtajat voivat pohtia tulevaisuutta tässä ja tulevassa tekoälykkäässä ajassa. Kaikkia kohtia on syytä miettiä, jotta tekoälystä saadaan irti sen täysi potentiaali.
Lopuksi on paikallaan todeta, että tämä työn murros on näyttäytynyt omalaatuisena, sillä se on edennyt ”alhaalta ylös” – asiantuntijat ovat jo ottaneet tekoälyn työkalut käyttöönsä paljon ennen kuin johto on ehtinyt herätä ja miettiä omaa AI-strategiaansa. Ehkä kuitenkin olisi jo aika. Mielellämme autamme AI-asian edistämisessä strategiasta käytännön koulutukseen. Ota yhteys toimitusjohtajaamme: elina.bono@sherpa.fi
Disclaimer: Tämän blogin kirjoittamisessa ja muotoilussa on käytetty ChatGPT:n Omnia Canvas-ominaisuutta hyödyntäen. Otsakkeen kuva Pekka Tola. Blogin sisällöstä vastaa allekirjoittanut.