Seuraamme Sherpassa sekä digimarkkinoinnin kehitystä että mahdollisuuksia aktiivisesti, sillä koemme, että varsinkin datan ja tutkimustiedon soveltamisen mahdollisuudet luovan suunnittelun työkaluna ovat valtavat. Onnistuminen ja hyvä (digitaalinen) toteutus vaativat yleensä vähintään sekä monialaista yhteistyötä eri tiimien kanssa, sujuvaa ja luottamuksellista tiedonsiirtoa että myös aikaa (eli budjettia) ajattelulle. Kyse ei ole siis mistään “siinä sivussa” tapahtuvasta puuhastelusta, vaan ehkä tällä hetkellä markkinoinnin raskaimmasta ajattelutyösta luovuuden ja datan sulautuessa toisiinsa joskus kovassakin paineessa. Seuraavassa kirjoituksessa koetan avata omasta näkökulmastani hiukan sitä, miten me Sherpassa huomioimme digitaalisuuden ja datan mahdollisuudet aina tilaisuuden tullen.
Asiakkaan matkaa huomiosta ostopäätökseen ja parhaimmillaan suositteluun ja lisäostoon on kuvattu lukuisilla eri kirjainlyhenteillä ja termeillä ainakin vuodesta 1898, jolloin Elias Lewis ideoi AIDA-mallin. Yli 120 vuotta myöhemmin sen perusteita sovelletaan edelleen digimarkkinoinnin parissa, jos onneksi kehitystäkin on tapahtunut. Hyvänä esimerkkinä evoluutiosta on Sherpankin suunnittelun tukena usein oleva REAN-malli, joka lyhentyy sanoista Reach-Engage-Activate-Nurture. Erityisen ratkaiseva edistysaskel AIDA:an verrattuna onkin REAN-mallin viimeinen vaihe, Nurture, jonka tehtävä on käytännössä tehdä kertaostajasta asiakas ja suosittelija.
Nurturointi, eli asiakkaan muistaminen ja pitäminen hyvänä, onkin muuttunut entistä tärkeämmäksi sitä mukaa, kun erilaiset markkinoinnin automaatiot, pikselit ja CRM-järjestelmät ovat mahdollistaneet yhä tarkemman kohdentamisen, ja markkinointi on alkanut muistuttaa ostopolun loppupäässä enemmänkin henkilökohtaista myyntiä ja asiakkuuksien ylläpitoa. REAN-malli on silti vain yksi työkalu muiden joukossa, ja erityisen mielellämme otamme suunnittelun lähtökohdaksi mahdolliset asiakkaan omat osto- ja asiakaspolut.
Viime vuodet ovat olleet digitaalisen markkinoinnin kulta-aikaa melko vapaan datan käyttämisen seurauksena. Kun kuitenkin pelko REMA:n (Remarketing) / RETA:n (Retargeting) väärinkäytön mahdollisuuksista – liiankin tehokkaana – nurturointityökaluna on levinnyt, on datan käyttöä kohdentamisessa alettu rajoittamaan lähinnä kai rangaistusten pelossa.
Ainakin osin tämän seurauksena mm. Apple on jo tehnyt mahdolliseksi kieltää tietojen jakamisen iOS-käyttöjärjestelmästä ja tällä tiedolla myös 3. osapuolen keksien (eli selaimeen paikallisesti tallennettavien eri alustojen välisten historiatietojen) käyttö loppuu Googlen Chrome-selaimessa (jonka markkinaosuus elokuussa 2022 oli hurja 65.52 %, Statcounter, lainattu 8.9.2022) loppuvuodesta 2024. Käytännössä tämä tulenee rajoittamaan (ainakin jonkin aikaa) eri markkinointiteknologioiden välistä tiedonsiirtoa, minkä seurauksena menetetään kyky tunnistaa henkilön aiempi toiminta eri digitaalisissa kanavissa, ja jatkossa digimarkkinoinnin mittaaminen tarkoittaa käytännössä enemmänkin siirtymistä käyttäytymisen mallintamisen piiriin (Teemu Neiglick, toimitusjohtaja, OMG, Aina tulee sanomista -webinaari, 2021). Muutoksella ei kuitenkaan ole todennäköistä vaikutusta alustakohtaiseen seurantaan, joten edelleenkin Meta ja kumppanit pystyvät raportoimaan alustansa sisällä ja sisältä suoraan tapahtuvista tapahtumista.
Tämän kehityksen seurauksena pidän todennäköisenä, että mallinnuksen algoritmien kehityksen rinnalla alustat ja eri mediat tulevat tekemään kaikkensa, jotta sekä markkinoijat että kuluttajat pysyvät mahdollisimman alustauskollisina.
On myös – ainakin teoriassa – mahdollista, että kehitys motivoi isoja alustoja ostamaan pienempiä, jolloin dataa ei tarvitse liikuttaa ulos omasta järjestelmästä ja mahdollisuudet REMA:n ja RETA:n tyyppiseen toimintaan olisivat jälleen olemassa, kun kyse ei olisi kolmannen osapuolen keksistä vaan ihan omasta.
Edellinen kappale, kuten koko digimarkkinoinnin kehitys, ovat kuitenkin parhaimmillaankin epätarkkoja ennustuksia. Ala on jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat mm. lainsäädäntö, ihmisten asenteet, tekoälyn nopea kehitys ja yhteiskuntien digitalisoituminen.
Henkilökohtaisesti koen, että olisi naiivia olettaa vaikkapa Googlen, Metan, TikTokin, tai Suomessa esimerkiksi Sanoman, vain hyväksyvän digimarkkinoinnin myynnin uudet esteet ja pullonkaulat. Näin ollen kyse tulee aina olemaan jonkinlaisesta kissa ja hiiri -leikistä, jossa markkinoijalta vaaditaan kykyä tuntea sekä alustat, niiden heikkoudet ja vahvuudet, että ennen kaikkea tunnistaa se mikä on omille nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille relevanttia.
Relevanssi onkin tulevaisuudessa yhä entistä tarkempi käsite:
Näkemykseni mukaan paras tapa tiedon lisäämiseen on omassa hallussa oleva asiakasrekisteri, jonka toki tulee noudattaa vallitsevia lakeja ja säädöksiä, ja siitä johdettu asiakkuusohjelma. Näiden kasvattaminen tulisikin olla yksi digitaalisen markkinoinnin päätavoitteista myynnin ohella, sillä hyvä asiakasdata mahdollistaa sekä tarkemmin kohdennetun markkinoinnin että myös datan pohjalta ennusteen muodostamisen.
Pitkälle vietyinä näiden analysointi ja käyttäytymisen mallinnus eivät kuitenkaan ole enää luovan toimiston ydinliiketoimintaa ja niihin suosittelemme mielellämme asiantuntevia kumppaneita. Sen sijaan edellä kuvatun kokonaisuuden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen markkinoinnin strategioiden ja luovien konseptien jalkautuksessa vaikuttaa hyvinkin paljon työhömme.
”Huonot sisällöt on kerta kaikkiaan huono investointi… hyviin sisältöihin kannattaa ehdottomasti panostaa, mielellään videoihin.”
– Teemu Neiglick, toimitusjohtaja, OMG, Aina tulee sanomista -webinaari, 2021).
Mikäli tämän tason ajattelu ja yhteistyö luovan digimarkkinoinnin saralla herättävät kiinnostusta, juttelen mielelläni lisää aiheesta. Laita meiliä jukka@sherpa.fi tai soita +358456734942 ja sukelletaan mieluusti suoraan asiakasdatan ja luovan digimarkkinoinnin mahdollisuuksien syvään päähän!