En tiedä luitko jo Sherpan uuden toimarin Elina Bonon ajatuksia 3.10.2022 julkaistusta MRKTNG:in Urapolku-haastattelusta [1], mutta haluaisin nostaa siitä esille yhden kiinnostavan jutun, ehkä myöhemmin pari muutakin.
Haastattelussa Elina kertoo seuraavasti:
”Olen omakohtaisesti kokenut ja todentanut luovuuden arvon liiketoiminnan kehittymisessä ja puhun liikkeenjohdon kieltä. ”
Tähän lainaukseen kiteytyy hyvin paljon viisautta, jota ajattelin pureskella seuraavassa hieman laaja-alaisemmin, eli miksi:
On vähän valitettavaa, että Suomessa tosi usein ymmärrys luovuuden arvon merkityksestä liiketoiminnalle on henkilökohtainen. Kokemus ei siis ole havaintojeni mukaan jaettu, vaan pitää olla Elinan tasoinen tietäjä, että ymmärtää miksi (luova) markkinointi on investointi eikä kuluerä. Luova on suluissa siksi, että luonnollisesti markkinointi pitää sisällään monenlaista, mutta mielestäni ilman luovuutta markkinointi kokonaisuutena jää kauas potentiaalistaan, kuten Elinakin edelle tulkintani mukaan vihjaa.
Uskon, että kyse on ainakin jossain määrin maassamme vaikuttavasta kulttuurista, sillä esimerkiksi rapakon takana lähes jokainen yritysjohtaja ajattelee yrityksen maineen olevan merkittävimpiä menestyksen moottoreita [2]:
“…corresponding surveys show that almost any US executive considers corporate reputation to be one of the most substantial drivers of success.”
Toisaalta, kun asian näin muotoilen, niin varmasti moni on samaa mieltä: jokaisen ihmisen tai organisaation maine tunnistetaan Suomessakin tärkeäksi vaikkapa töitä hakiessa tai myyntiä tehdessä. Mutta missä kohtaa sitten ajatus markkinoinnista maineen rakentajana katkeaa?
Onko ongelma ehkä siinä, että yrityksen maine nähdään liian suppeasti synonyyminä tuotteelle / palvelulle? Onko ”hyvä tuote myy itse itsensä” edelleen monen organisaation markkinointistrategia?
Vaikka maineen määritelmiä onkin olemassa lukuisia, niin yhteistä monille niistä on se, että maineen rakennuspalikoita on muitakin kuin tuote tai palvelu. Tietenkin on totta, että (riittävän) hyvä tuote on asiakkaalle arvon tuottamisen vaatimus, mutta arvon määrään voi vaikuttaa monella muullakin tavalla. Varsinkin asiakas-/ostopolun alkupäässä (aiheesta voit lukea tästä aiemmasta kirjoituksestani Sherpan blogiin).
Paljon siteeratussa tutkimuksessaan Schwaiger (2004) summaa mainetutkimuksen suurta nimeä Fombrunia seuraavasti (käännökset yksinkertaistettu ja omiani):
Maine on
Monia näkemyksiä maineen sisällöstä yhdistää se, että ne painottavat mielikuvan merkitystä eri sidosryhmille ja maine nähdään aihetta tutkineiden parissa usein ”aineettomana hyödykkeenä, joka on niukassa, on arvokasta, kestävää ja sitä on kilpailijan vaikea jäljitellä.” (Schwaiger, 2004)
Samaisessa tutkimuksessaan Schwaiger myös esittää, että koska yrityksen maine perustuu lopulta enemmän mielikuviin kuin tietoon, on yrityksen viestintä ratkaisevimmassa roolissa maineen luomisessa. Oltarzhevskyi (2019) taas summaa yritysviestinnän jatkossakin mahdollistavan:
Tiivistettynä: Maine siis kehittyy pääosin yrityksen viestinnällä (jonka alla mm. mainonta usein nähdään olevan, kts. esim. Oltarzhevskyi, 2019). Tästä on sekä akateemisesti vertaisarvioitua tutkimustietoa että käytännön kokemusta (kuten Elinalla). Se, millainen yrityksen viestintä erottuu luovasti markkinassa, on Sherpan erityisosaamista, ja mielellämme autamme maineen (eli myynnin) kasvattamisessa sekä nykyisiä että tulevia asiakkaitamme.
Kysy rohkeasti aiheesta lisää minulta jukka.niittymaa@sherpa.fi tai Elinalta elina.bono@sherpa.fi